{"id":23,"date":"2015-06-15T11:22:00","date_gmt":"2015-06-15T08:22:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.masuunibrunou.fi\/wordpress\/?page_id=23"},"modified":"2015-06-28T22:48:33","modified_gmt":"2015-06-28T19:48:33","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/historia","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"

Str\u00f6msdalsbruk \u2013 Juantehdas, It\u00e4-Suomen ensimm\u00e4inen teollisuuslaitos<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1746 manttaalikomissaari Brynolf Brunou ja h\u00e4nen kanssaosakkaansa, mm. Kuopion silloinen kirkkoherra Henrik Argillander, saivat Tukholman vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukki Kuopion pit\u00e4j\u00e4\u00e4n Juckais-joen varrelle. Erikoisuutena oli ainoastaan j\u00e4rvi- ja suomalmin k\u00e4ytt\u00e4minen raudan valmistuksen raaka-aineena.<\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4isen sadan vuoden aikana ruukin perustajat ja heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 Tigerstedtien aatelissuku koettivat saada Str\u00f6msdalsbrukin tuottamaan rautaa kannattavasti, mutta huonolla menestyksell\u00e4. Raaka-aineen ja ennen kaikkea hiilen saanti oli vaikeaa, koska paikalliset asukkaat eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet ruukin toimintaa ja puitten kaatamista hiilenpolttoa varten heid\u00e4n kaskimailtaan. Menetelm\u00e4tk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t olleet kovin kehittyneit\u00e4, joten raudan laatu oli heikkoa. Vasta ven\u00e4l\u00e4isen Ponomarev-suvun aikana 1800-luvun loppupuoliskolla raudan laatu parani, tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t nousivat uusien tuotantomenetelmien ansiosta ja my\u00f6s siksi, ett\u00e4 jonkinlainen sopu paikallisten asukkaiden kanssa oli saavutettu. Omassa konepajassa valmistettiin monenlaisia kotitaloudessa ja maanviljelyss\u00e4 tarvittavia rautaesineit\u00e4 ja koneita, my\u00f6s turpiineja sahojen ja myllyjen tarpeisiin. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 edesauttoi kaupank\u00e4ynti\u00e4 my\u00f6s uuteen p\u00e4\u00e4kaupunkiin Pietariin.\u00a0 Str\u00f6msdalsbruk-Juantehdasta pidettiinkin 1800-luvun lopulla yhten\u00e4 maan parhaiten hoidetuista teollisuuslaitoksista.<\/span><\/p>\n

\"kaasugeneraattorit\"<\/a><\/p>\n

Paroni, vapaaherra Anton von Alftan osti ruukin 1904. J\u00e4rvimalmista tehdyn raudan hinta oli laskenut, mik\u00e4 osaltaan vaikutti siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen alaisuudessaan k\u00e4ynnistettiin tuotantosuunnan muutos. Rautaruukin vastaiselle rannalle rakennettiin ensin puuhiomo ja muutamaa vuotta my\u00f6hemmin aloitettiin pahvin valmistus. T\u00e4t\u00e4 toimintaa jatkoi vuodesta 1915 alkaen Kymi-yhti\u00f6. 1970-luvun alussa Juantehtaasta kehitettiin laadukkaan graafisiin tarkoituksiin soveltuvan taivekartongin tekij\u00e4. Kymi-Kymmene myi Juantehtaan Stromsdal Oy:lle 1988 ja pakkauskartonkien tuotekehittely jatkui erityisesti ruokapakkauksiin tarkoitetun ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen kartongin aikaansaamiseksi. Tuotekehittely onnistui, mutta taloudelliset satsaukset kehitysty\u00f6n lis\u00e4ksi moderneihin p\u00e4\u00e4llystyskoneisiin ja viimeistelyyn olivat niin suuret, ett\u00e4 laman aikana 2008 yhti\u00f6 ajautui konkurssiin. Kolmisen vuotta my\u00f6hemmin tehdas siirtyi Premium Board Finland Oy:n omistukseen.<\/span><\/p>\n

Juankosken ruukkimilj\u00f6\u00f6 on yksi Suomen laajimpia ja parhaiten s\u00e4ilyneit\u00e4 ruukkialueita. N\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 on useita tuotantorakennuksia, kuten masuunin suojarakennus, putlaus- ja valssilaitos, konepaja, valimo, konttori ja rautavarasto. 1800-luvulta on per\u00e4isin my\u00f6s useita asuinrakennuksia vanhimpana ruukinkartano Patruunanm\u00e4ell\u00e4. Suomessa ainoita lajissaan ovat koulukirkko ja Pikonniemen hiiliuunit. N\u00e4iden lis\u00e4ksi 1900-luvun alussa rakennetut vesitorni ja puutarhahuone, seuratalo ja veturitalli sek\u00e4 torin laidan navetta t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t ruukkialuetta kertoen tehtaan monipuolisesta vaikutuksesta koko yhteis\u00f6\u00f6n.<\/span><\/p>\n

Ruukin patruunat<\/strong><\/p>\n

Patruunat olivat ruukin omistajia tai heit\u00e4 edustaneita ruukinhoitajia. Juankosken ruukkiin ja sen patruunoihin liittyykin monia mielenkiintoisia ja kiehtovia tarinoita. Yksi traagisimmista on Fredrik Jonatan Ekholmin kohtalo. H\u00e4n ajautui ristiriitoihin seudun talonpoikien kanssa metsien omistuksesta ja v\u00e4lit kiristyiv\u00e4t \u00e4\u00e4rimmilleen, kunnes kaikki p\u00e4\u00e4ttyi ruukin patruunan murhaan lokakuussa 1810. Mutta saatiinko koskaan tiet\u00e4\u00e4 kuka ampui tappavat laukaukset?<\/span><\/p>\n

Tai mik\u00e4 mies oli kreivi Abaza valkoisine ratsuineen ja timanttisormuksineen?<\/span><\/p>\n

Olisiko aidoin patruuna sittenkin paroni Anton von Alftan, tuotantosuunnan muuttaja, jonka puistoalueita hoiti puolalainen puutarhuri? H\u00e4nh\u00e4n toi ruukille uuden verkkopallopelin ja autonkin, vaikka ei ollut viel\u00e4 maanteit\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Opastetuilla ruukkikierroksilla kerrotaan aiheesta lis\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Str\u00f6msdalsbruk \u2013 Juantehdas, It\u00e4-Suomen ensimm\u00e4inen teollisuuslaitos Vuonna 1746 manttaalikomissaari Brynolf Brunou ja h\u00e4nen kanssaosakkaansa, mm. Kuopion silloinen kirkkoherra Henrik Argillander, saivat Tukholman vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukki Kuopion pit\u00e4j\u00e4\u00e4n Juckais-joen varrelle. Erikoisuutena oli ainoastaan j\u00e4rvi- ja suomalmin k\u00e4ytt\u00e4minen raudan valmistuksen raaka-aineena. Ensimm\u00e4isen sadan vuoden aikana ruukin perustajat ja heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 Tigerstedtien aatelissuku koettivat saada Str\u00f6msdalsbrukin tuottamaan ...jatka lukemista \"Historia\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-23","page","type-page","status-publish","h-entry","hentry","h-as-page"],"jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P9SB5I-n","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":266,"href":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23\/revisions\/266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.museobrunou.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}